Muutettiin tänne peräpaskalaan vähän yli kolme vuotta sitten, kaikki vanhat kaverit jäi edelliselle paikkakunnalle ja täällä jokanen nuori kiusaa.
En toki yhtään ihmettele, koska oon reilusti ylipainonen ja muutenki idiootti.
Ei ollu tarkotus alkaa angstaamaan, vaan nyt puhua tästä nykyhetkestä.
Menin yläasteen jälkeen kouluun kauppaoppilaitokseen, joka sijaitsee toisessa kaupungissa ja sinne pitää lähteä aamulla aikaisin bussilla. Kuljen joka päivä kotikaupunkini ja koulukaupungin väliä.
Noh, jos koulupäivä kestää 8 - 16, lähden aamulla aikaisin ennen seitsemää bussille, ja kotiin pääsen takaisin puoli kuus illalla. Mukavaa, eikö?
Pointti ei ollu toi. Vaan se, että tää surkee, paska, helvetti ensin näytti vihreetä valoa, mutta yhtäkkiä käänsi selän, ja nyt ollaan puilla paljailla. Kohta lähtee autot ja sen myötä en pääse enää kouluunkaan. Mikä mahtavinta, ei pääse vanhemmatkaan töihin, jotta rästissä olevat laskut voitaisiin maksaa. Se siitä "hyvinvointivaltiosta".
Tukia on monenlaisia, mutta yksityisyrittäjälle ei suoda minkäänlaista toimeentuloturvaa jos ei töitä ole saatavilla. Verot rästissä, ja verottaja ulosmittaa työauton ja kaiken mitä tulee sen tilalle. Mahtavaa.
Ison perheen johdosta meillä on siis kaksi autoa. Henkilöauto ja pakettiauto. Pakettiauto on yrityksen nimissä ja se on oma. Henkilöautoa ei ole vielä maksettu kokonaan, ja se on siis rahoitusyhtiön omistuksessa - toistaiseksi.
Hienoahan se toki olisi saada sekin maksetuksi, mutta sitten kun asia on niin, lähtee se auto perästä.
Jatkan tätä sitte ku taas siltä tuntuu... ja sitte ku tapahtuu lisää... saa nähä nyt miten tässä käy...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti